Pizza Margherita

Millainen on hyvä pitsa? Oikeita vastauksia tähän kysymykseen on paljon. Voit tehdä pitsan jossa on runsaasti täytteitä ja makuja. Toinen vaihtoehto on tehdä aito, yksinkertainen pitsa, ja panostaa muutaman raaka-aineen laatuun. Emme ole mitään pitsapuristeja. Känkkykin kelpaa. Aina pitsaa ei tarvi tehdä italialaisten sääntöjen mukaan, mutta tänään teki mieli jotain yksinkertaista ja tomaattista.

Hyvin tehtynä pizza margherita on muutaman maun suussasulava sinfonia. Hyvän tomaattikastikkeen makeus, buffalo-mozzarellan kermaisuus ja raikkaus, basilikan ja laadukkaan oliiviöljyn ruohoisuus sekä ohuen pohjan rapeus ja lievä palaneen maku saavat suun virneeseen. Mamma mia!

Kesällä kun tomaatit ovat maukkaita, makeita ja edullisia valmistin ja pakastin ison satsin tomaattikastiketta tuoreista tomaateista käytettäväksi pitsoihin, pastoihin jne, mutta nyt helmikuussa kaikki rasiat on käytetty ja piti keittää lisää. Talvella ei tietenkään kannata käyttää kalliita ja mauttomia tuoreita tomaatteja vaan käytetään tomaattisäilykkeitä.



Muutamia tomaattisäilykkeitä oli kaappiin kertynytkin. Tänään kun tomaattikastike näyttelee niin keskeistä roolia käytettiin vain laadukkaampia luomu- ja Mutti-säilykkeitä. Keitin säilykkeistä taas ison kattilallisen kastiketta pitsalle ja pakastimeen. Isoon kattilaan oliiviöljyyn kuullottumaan sipulia ja valkosipulia, perään tomaattisäilykkeitä ja reilusti oreganoa. Pari tuntia poreilua, suolaa ja pippuria.

Ohut pitsapohja leivottin durum- vehnäjauhoista ja oliiviöljystä. Pitsalle levitettiin kastiketta ja reilusti buffalo-mozzarella siivuja. Pitsa pitää paistaa mahdollisimman kuumassa uunissa. Niin kuumassa kuin uunista lähtee. Kun se näyttää sopivalta: reunassa ja juustossa tummia kohtia, on pitsa valmis. Päälle tuoretta basilikaa ja maun mukaan hyvää oliiviöljyä.